{"id":24591,"date":"2021-05-28T00:00:00","date_gmt":"2021-05-27T22:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/7-tapaa-jolla-polkupyora-on-muuttanut-maailmaa\/"},"modified":"2021-09-15T13:27:48","modified_gmt":"2021-09-15T11:27:48","slug":"7-tapaa-jolla-polkupyora-on-muuttanut-maailmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/7-tapaa-jolla-polkupyora-on-muuttanut-maailmaa\/","title":{"rendered":"7 tapaa, jolla polkupy\u00f6r\u00e4 on muuttanut maailmaa"},"content":{"rendered":"<p><b><\/b><span style=\"font-weight: 400;\">Yhdistyneet kansakunnat julisti vuonna 2018 kes\u00e4kuun 3. p\u00e4iv\u00e4n maailman py\u00f6r\u00e4ilyp\u00e4iv\u00e4ksi. Siihen saakka py\u00f6r\u00e4ilyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 oli vietetty huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Albert Hofmannin happotripin muistoksi, jolloin h\u00e4n py\u00f6r\u00e4ili kotiin uudenlaisen aineen, LSD:n alaisena. Jos t\u00e4m\u00e4n tarkoituksena oli muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena hyv\u00e4n olon \u201chuumeena\u201d, sopii huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen t\u00e4ydellisesti. Ja niin sopii my\u00f6s kes\u00e4kuun 3. p\u00e4iv\u00e4 ja kaikki muutkin p\u00e4iv\u00e4t vuodesta, sill\u00e4 millaista el\u00e4m\u00e4mme olisikaan ilman py\u00f6ri\u00e4? Selvitt\u00e4\u00e4ksemme, mit\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4n keksiminen ja yleistyminen ovat merkinneet ihmiskunnalle, luomme seuraavaksi katsauksen seitsem\u00e4\u00e4n tapaan, joilla se on muuttanut arkeamme, yhteiskuntaa, teknologia-alaa sek\u00e4 koko maailmaa:<\/span><\/p>\n<h3><b>Edullinen kulkuneuvo<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tuli massatuotetusta \u201cturvallisesta polkupy\u00f6r\u00e4st\u00e4\u201d kohtuuhintainen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen kulkuneuvo suurelle osalle yhteiskunnan j\u00e4seni\u00e4. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin ty\u00f6matkoihin, ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 sek\u00e4 edullisena ja helppona tapana liikkua paikasta toiseen vapaa-ajalla. T\u00e4m\u00e4 sai aikaan valtavia yhteiskunnallisia muutoksia aina aikaisesta turismista seuraavaan suureen muutokseen.<\/span><\/p>\n<h3><b>Polkupy\u00f6r\u00e4 mielelle<\/b><\/h3>\n<div class=\"video-wrapper\"><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/www.tokyvideo.com\/embed\/73185\" frameborder=\"0\" width=\"640\" height=\"360\" scrolling=\"no\" allowfullscreen=\"\" webkitallowfullscreen=\"\" mozallowfullscreen=\"\" allowtransparency=\"\" style=\"display: block; max-width: 100%; margin: 0 auto 10px;\"><\/iframe><\/div>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\"><br \/>Steve Jobs viittaa videolla t\u00e4h\u00e4n <\/span><a href=\"http:\/\/www.bikeboom.info\/efficiency\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer nofollow\"><span style=\"font-weight: 400;\">S.S. Wilsonin artikkeliin<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, jonka mukaan polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 kulkeva ihminen on energiatehokkaampi kuin autolla tai lentokoneella kulkeva ihminen. Lis\u00e4tutkimukset paljastivat tosin, ett\u00e4 on toki olemassa el\u00e4inlajeja, jotka liikkuvat tehokkaammin kuin ihminen polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta polkupy\u00f6rien 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun laajalle levinnyt k\u00e4ytt\u00f6 muutti sit\u00e4 tapaa, jolla k\u00e4sit\u00e4mme tilan ja ajan. Kyky matkustaa pitki\u00e4kin matkoja vain muutamassa tunnissa pisti stopin monen syrj\u00e4isen maaseutualueen eristyneisyydelle. Puolestaan kyky liikkua nopeasti lyhyit\u00e4 et\u00e4isyyksi\u00e4 nopeutti t\u00e4rkeit\u00e4 ja tavanomaisia prosesseja, kuten postin jakelua.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Otimme ilolla vastaan n\u00e4m\u00e4 muutokset ja t\u00e4ht\u00e4simme pidemm\u00e4lle \u2013 nykyisin voimme jopa py\u00f6r\u00e4ill\u00e4 virtuaalisesti. Mutta milt\u00e4 tuntuisi menett\u00e4\u00e4 py\u00f6r\u00e4ns\u00e4? Elokuvan <\/span><span style=\"font-weight: 400;\">\u201c<\/span><a href=\"https:\/\/ok.ru\/video\/1484690819690\" target=\"_blank\" title=\"https:\/\/www.imdb.com\/title\/tt0040522\/\" rel=\"noopener noreferrer nofollow\"><span style=\"font-weight: 400;\">Polkupy\u00f6r\u00e4varas<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">\u201d<\/span><span style=\"font-weight: 400;\"> tapahtumat antavat t\u00e4st\u00e4 osviittaa. Palataksemme Jobsin esimerkkiin, ymm\u00e4rr\u00e4mme teknologian t\u00e4rkeyden vasta, kun puhelimen akku loppuu tai l\u00e4pp\u00e4ri kaatuu kesken t\u00e4rke\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n.<\/span><\/p>\n<h3><b>Katujen p\u00e4\u00e4llyst\u00e4minen ja uusien teiden rakentaminen<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Mit\u00e4 enemm\u00e4n polkupy\u00f6ri\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n ja parempaa infrastruktuuria tarvitaan. T\u00e4m\u00e4 on totta niin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuin polkupy\u00f6r\u00e4buuminkin aikana. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Yhdysvaltojen <\/span><a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Good_Roads_Movement\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer nofollow\"><i><span style=\"font-weight: 400;\">Good Roads (hyv\u00e4t tiet) -liike<\/span><\/i><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, joka perustettiin vuonna 1880. Kyseess\u00e4 oli maanviljelij\u00f6iden ja py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden organisaatioiden liitto, joka vaati liittovaltion hallitusta investoimaan maaseututieverkoston kunnon parantamiseen. Kuin kohtalon iskusta johti auton saapuminen 1900-luvun alussa siihen, ett\u00e4 presidentti Woodrow Wilson allekirjoitti liittovaltion lain teiden tukemiseksi vuonna 1916. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen liittovaltiotason maanteiden rahoituksesta s\u00e4\u00e4detty laki Yhdysvalloissa. Kaksi- ja nelipy\u00f6r\u00e4isten kulkuneuvojen suhde ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4ty t\u00e4h\u00e4n.<\/span><\/p>\n<h3><b>Autot ovat polkupy\u00f6rille kiitoksen velkaa<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Emme v\u00e4it\u00e4, etteik\u00f6 autoista olisi kehittynyt sellaisia, mit\u00e4 ne t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ovat ilman polkupy\u00f6ri\u00e4, mutta meid\u00e4n on joka tapauksessa mainittava yksi tietty teknologinen kehitys, joka suunniteltiin py\u00f6ri\u00e4 varten ja jota my\u00f6hemmin k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isiss\u00e4 bensalla toimivissa autoissa. Kyseess\u00e4 on ilmarengas, jonka kehitteli skotlantilainen keksij\u00e4 John Boyd Dunlop vuonna 1887. Py\u00f6r\u00e4t, saati autot eiv\u00e4t olisi niin nopeita ja mukavia kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilman t\u00e4t\u00e4 keksint\u00f6\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/app\/uploads\/2021\/07\/Patent-Motorwagen_Nr.1_Benz_2.jpg\" alt=\"\" title=\"\"><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">T\u00e4m\u00e4 kolmipy\u00f6r\u00e4inen automobiili taakse asennetulla moottorilla on vuonna 1886 rakennettu Benz Patent-Motorwagen, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Benzin automobiili. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n maailman ensimm\u00e4isen\u00e4 autona. Se on varustettu kolmella pinnarenkaalla, polkupy\u00f6r\u00e4n ketjuilla sek\u00e4 tasauspy\u00f6r\u00e4st\u00f6ll\u00e4, jonka kehitti James Starley. H\u00e4n oli py\u00f6r\u00e4alan is\u00e4 Isossa-Britanniassa sek\u00e4 John Kemp Starleyn set\u00e4, joka loi sen py\u00f6rien konseptin, jollaisena sen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnemme.<\/span><\/p>\n<h3><b>Ensimm\u00e4inen lentokone l\u00e4hti lentoon kahdella py\u00f6r\u00e4ll\u00e4<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kaikki tuntevat Wrightin veljekset Wilburin ja Orvillen ilmailun pioneereina, mutta ennen lennokkaita matkojaan he olivat menestyneit\u00e4 yritt\u00e4ji\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4alalla 1800-luvun lopulla. Vuonna 1892 he perustivat verstaana ja myym\u00e4l\u00e4n\u00e4 toimineen tilan Daytoniin, Ohioon, jossa he valmistivat, korjasivat ja vuokrasivat asiakkaille Van Cleve -py\u00f6ri\u00e4\u00e4n. 2 000\u20133 000 dollarin vuositulojensa turvin he alkoivat tutkia ilmailua. Vuonna 1899 he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n kokeita ensimm\u00e4isill\u00e4 lent\u00e4vill\u00e4 laitteillaan. He k\u00e4yttiv\u00e4t py\u00f6r\u00e4n osia ensimm\u00e4isiss\u00e4 liitokoneissaan ja rakensivat tuulitunnelin verstaassaan teht\u00e4vi\u00e4 ilmailutestej\u00e4 varten. Vuonna 1909 he allekirjoittivat 25 000 dollarin yhteisty\u00f6sopimuksen Yhdysvaltain armeijan kanssa.<\/span><\/p>\n<h3><b>Ter\u00e4shevoset<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/app\/uploads\/2021\/07\/vietnamese_cargo_bike_2.jpg\" alt=\"\" style=\"display: block; margin-left: auto; margin-right: auto;\" title=\"\"><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Lentokoneista ei ollut juuri hy\u00f6ty\u00e4 Vietnamissa. Polkupy\u00f6r\u00e4n yksinkertainen luonne sopi sinne paremmin verrattuna Yhdysvaltain armeijan hienostuneisiin lentokoneisiin. Py\u00f6ri\u00e4 muunneltiin ja vahvistettiin kest\u00e4m\u00e4\u00e4n raskaita kuormia (yli 200 kilon kuormia ja Steel Horse -py\u00f6rien tapauksessa jopa 600 kilon kuormia), joita voitiin kuljettaa kapeiden ja mutkittelevien viidakkopolkujen l\u00e4pi. Sotareportteri Harrison Evans Salisbury esitti Yhdysvaltojen senaatin ulkoasianvaliokunnalle vuonna 1967 niiden olleen ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa Pohjois-Vietnamin vastarinnassa. Senaattori Fulbright vastasi: <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cMiksi emme keskittyisi pommittamaan heid\u00e4n polkupy\u00f6ri\u00e4\u00e4n siltojensa sijaan? Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 Pentagon asiasta?\u201d<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">. Senaattori Fulbright oli kenties sarkastinen, mutta nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 monet Vietnamiin matkustavat turistit py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4t juuri t\u00e4ll\u00e4 armeijan joukkoja, aseita ja varusteita kuljettaneella reitill\u00e4, eli H\u1ed3 Ch\u00ed Minhin huoltotiell\u00e4.<\/span><\/p>\n<h3><b>Naisten emansipaatio<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vuonna 1896 amerikkalainen naisoikeusaktivisti Susan Brownell Anthony sanoi: <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">\u201cpy\u00f6r\u00e4 on edist\u00e4nyt naisten emansipaatiota enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu asia maailmassa\u201d.<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\"> H\u00e4n koki py\u00f6r\u00e4buumin omak\u00e4tisesti ja lausunto oli kenties hieman k\u00e4rjistetty, sill\u00e4 py\u00f6r\u00e4 ei itse asiassa\u00a0 muuttanut niiden naisten asioita, joilla ei ollut py\u00f6r\u00e4\u00e4n varaa. Vaikka py\u00f6r\u00e4t k\u00e4viv\u00e4t yh\u00e4 edullisemmiksi, useimmille naisille vastasi yhden py\u00f6r\u00e4n hinta usean kuukauden palkkaa \u2013 ja t\u00e4ytyih\u00e4n heid\u00e4n my\u00f6s sy\u00f6d\u00e4, juoda, ostaa vaatteita ja kenki\u00e4 sek\u00e4 maksaa vuokra. Vasemmalla n\u00e4et p\u00e4iv\u00e4kohtaiset palkat Isossa-Britanniassa vuonna 1906 ja oikealla py\u00f6r\u00e4n hinnan:<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/app\/uploads\/2021\/07\/salario-precio.jpg\" alt=\"\" title=\"\"><\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vuonna 1888, hieman ennen py\u00f6r\u00e4buumia julkaistiin artikkeli nimelt\u00e4\u00e4n <\/span><span style=\"font-weight: 400;\">\u201c<\/span><a href=\"http:\/\/www.mernick.org.uk\/thhol\/thelink.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer nofollow\"><span style=\"font-weight: 400;\">White slavery in London<\/span><span style=\"font-weight: 400;\">\u201d <\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">(Valkoinen orjuus Lontoossa). Naiset ty\u00f6skenteliv\u00e4t 14-tuntisia ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4 ja ansaitsivat 4\u20138 \u0161illinki\u00e4 viikossa. Huonot ty\u00f6olosuhteet, alhaiset palkat, sukupuolten v\u00e4linen palkkaero ja naisten \u00e4\u00e4nestysoikeuden puuttuminen oli jatkunut vuosikymmenten ajan ja jatkui py\u00f6r\u00e4ilybuumin j\u00e4lkeiseenkin aikaan. Voisi sanoa, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4 sattui ennemminkin yleistym\u00e4\u00e4n samaan aikaan, kun naiset k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi perustavalaatuisia vaikeuksia. Joten sen sijaan, ett\u00e4 tekisimme yleistyksi\u00e4, sanokaamme, ett\u00e4 kaksipy\u00f6r\u00e4isill\u00e4 oli emansipoiva ja vapauttava rooli vain joidenkin naisten el\u00e4miss\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Py\u00f6r\u00e4t toivat kuitenkin muutoksen tuulia tuon ajan naisten muotiin. Tiukat korsetit ja pitk\u00e4t hameet saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4. Bloomer-housuista ja lyhemmist\u00e4 halkiollisista midihameista tuli suosittuja. <\/span><a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Tessie_Reynolds\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer nofollow\"><span style=\"font-weight: 400;\">Tessie Reynolds<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\"> pukeutui pantalongeihin, puseroon ja takkiin py\u00f6r\u00e4illess\u00e4\u00e4n 190 kilometri\u00e4 Brightonista Lontooseen ja takaisin aikaan 8 tuntia 30 minuuttia vuonna 1893 ollessaan vain 16-vuotias.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Naiset saivat py\u00f6r\u00e4ill\u00e4 my\u00f6s ilman kaitsijaa. Konservatiivit vastustivat uusia vaatteita, vapautta ja urheilua. He jopa v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 naisen haarojen kosketus satulan kanssa olisi seksuaalisesti s\u00e4\u00e4dyt\u00f6nt\u00e4. Monille heille ei kuitenkaan tuottanut ongelmia hyv\u00e4ksy\u00e4 naisten ty\u00f6skentely\u00e4 aamunkoitosta iltamy\u00f6h\u00e4\u00e4n tyrmistytt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6olosuhteissa ja surkeilla palkoilla.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Monet sufragetit, naisten asioita ajavat, n\u00e4kiv\u00e4t py\u00f6r\u00e4n vapauttavana ja emansipoivana kulkuv\u00e4lineen\u00e4. Ylemm\u00e4n ja ylemm\u00e4n keskiluokan naisille tarkoitti polkeminen henkil\u00f6kohtaisen vapautensa tietouden levitt\u00e4mist\u00e4 ja saamista sek\u00e4 liittymist\u00e4 naisten \u00e4\u00e4nioikeuden puolesta taistelevan liikkeen j\u00e4seniksi. \u00c4\u00e4nioikeus oli tavoite, jonka puolesta he olivat taistelleet 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen ja josta ei valitettavasti tullut todellisuutta kuin vasta 1900-luvun kolmella ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Me rakastamme py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 ja toivomme, ett\u00e4 maailmanlaajuinen naisten \u00e4\u00e4nioikeus olisi saavutettu polkimen polkaisulla, mutta tarkastellessamme historiaa k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 n\u00e4in ei suinkaan ollut. Viel\u00e4 yksi fakta, joka laittaa py\u00f6r\u00e4n t\u00e4rkeyden perspektiiviin, mit\u00e4 naisten oikeuksiin tulee: <\/span><b>naispy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t kisasivat ensimm\u00e4isen kerran olympialaisissa vasta vuonna 1984.<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhdistyneet kansakunnat julisti vuonna 2018 kes\u00e4kuun 3. p\u00e4iv\u00e4n maailman py\u00f6r\u00e4ilyp\u00e4iv\u00e4ksi. Siihen saakka py\u00f6r\u00e4ilyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 oli vietetty huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Albert Hofmannin happotripin muistoksi, jolloin h\u00e4n py\u00f6r\u00e4ili kotiin uudenlaisen aineen, LSD:n alaisena. Jos t\u00e4m\u00e4n tarkoituksena oli muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena hyv\u00e4n olon \u201chuumeena\u201d, sopii huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen t\u00e4ydellisesti. Ja niin sopii&hellip;&nbsp;<\/p>\n<div class=\"read-more-wrapper\"><a href=\"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/7-tapaa-jolla-polkupyora-on-muuttanut-maailmaa\/\" class=\"button button-secondary\" rel=\"bookmark\">Lue lis\u00e4\u00e4<span class=\"screen-reader-text\">7 tapaa, jolla polkupy\u00f6r\u00e4 on muuttanut maailmaa<\/span><\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":17946,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","neve_meta_reading_time":"","_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"footnotes":""},"categories":[214],"tags":[],"class_list":["post-24591","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-polkupyorat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24591","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24591"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24591\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/17946"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24591"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24591"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24591"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}