{"id":28357,"date":"2021-09-17T00:01:00","date_gmt":"2021-09-16T22:01:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/lihaskrampit-ja-pyoraily-enemman-kysymyksia-kuin-vastauksia\/"},"modified":"2021-09-17T14:25:43","modified_gmt":"2021-09-17T12:25:43","slug":"lihaskrampit-ja-pyoraily-enemman-kysymyksia-kuin-vastauksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/lihaskrampit-ja-pyoraily-enemman-kysymyksia-kuin-vastauksia\/","title":{"rendered":"Lihaskrampit ja py\u00f6r\u00e4ily: enemm\u00e4n kysymyksi\u00e4 kuin vastauksia"},"content":{"rendered":"

<\/b>Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 lihaskrampit, eli suonenvedot, ovat yksi\u00e4 yleisimmist\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden kokemista ongelmista, ovat ne onnistuneet s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4\u00e4n mysteerin verhon. Ne meist\u00e4, jotka py\u00f6r\u00e4ilev\u00e4t tai urheilevat muutoin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, tiet\u00e4v\u00e4t varsin hyvin mit\u00e4 suonenvedot ovat ja milt\u00e4 ne tuntuvat. Niiden mahdolliset aiheuttajat ovat kuitenkin yht\u00e4 moninaiset kuin ihmel\u00e4\u00e4kkeetkin, joita meit\u00e4 kehotetaan kokeilemaan kramppien helpottamiseksi ja ehk\u00e4isemiseksi. Banaanit, elektrolyytit, suolakurkku, sinappi ja niin edelleen. Voisimme kirjoittaa kokonaisen artikkelin n\u00e4ist\u00e4 hoitokeinoista. Mit\u00e4 lihaksen kramppaamisen aiheuttaman kivun lopettamiseen tulee suonenvedon jo isketty\u00e4, on olemassa vain yksi keino: venyttely. Loppu on silkkaa teoriaa, joten pit\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n vastauksissa, joiden paikkansapit\u00e4vyydest\u00e4 olemme enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n varmoja.\u00a0<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4 suonenveto on?<\/b><\/h3>\n

Suonenveto eli lihaskramppi on \u00e4killinen, lyhytkestoinen, tahdosta riippumaton ja kivulias lihaksen tai lihasryhm\u00e4n supistus. Se ilmenee yleens\u00e4 jaloissa, mutta voi esiinty\u00e4 hyvin my\u00f6s muissa kehonosissa. T\u00e4llaiset supistukset tapahtuvat p\u00e4\u00e4osin urheilusuorituksen aikana tai j\u00e4lkeen, mutta voivat iske\u00e4 my\u00f6s lev\u00e4tess\u00e4mme mihin aikaan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tai y\u00f6st\u00e4 tahansa (jopa nukkuessa).<\/span><\/p>\n

Nimitys \u201csuonenveto\u201d on harhaanjohtava, sill\u00e4 kuten mainittua, on kyseess\u00e4 lihakseen liittyv\u00e4 tila. Nimitys on per\u00e4isin ajalta, jolloin tauteja nimettiin niiden ulkon\u00e4\u00f6n mukaan. Kun lihas kramppaa, saattaa siin\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 suonta muistuttava kire\u00e4 juonne.<\/span><\/p>\n

Suonenvedot voidaan jakaa seuraaviin kolmeen kategoriaan:<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Hyv\u00e4laatuiset idiopaattiset jalkakrampit, joita esiintyy ilman niit\u00e4 aiheuttavaa h\u00e4iri\u00f6t\u00e4.<\/span><\/li>\n
  2. Krampit, jotka johtuvat sairaudesta.<\/span><\/li>\n
  3. Urheilunaikaiset lihaskrampit eli EAMC:t (exercise-associated muscle cramp). N\u00e4ihin keskitymme t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Mist\u00e4 suonenvedot johtuvat?<\/b><\/h3>\n

    Kahden ensimm\u00e4isen kategorian suonenvedoille on olemassa lukuisia mahdollisia aiheuttajia, kuten v\u00e4symys, kuumuus, ik\u00e4, huono ryhti, pitk\u00e4\u00e4n jatkunut istuminen, biomekaanisten ominaisuuksien tehottomuus, sopimattomat jalkineet, raskaus, kuukautiset, ylipainoisuus, tietyt l\u00e4\u00e4kkeet, syd\u00e4n- ja verisuonisairaudet ja muut sairaudet, kuten munuaisten tai kilpirauhasen vajaatoiminta.<\/span><\/p>\n

    Syyt kolmannen kategoriatyypin suonenvedoille ovat aivan yht\u00e4 moninaiset ja tutustumme niihin pian. Mutta <\/span>mitk\u00e4 ovat fysiologiset mekanismit lihaskramppien takana?<\/b> T\u00e4ss\u00e4 kaksi teoriaa:<\/span><\/p>\n

      \n
    1. Nestehukan ja liiallisen elektrolyyttien menett\u00e4misen teoria.<\/span><\/li>\n
    2. Neuromuskulaarinen teoria.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

      Nestehukkateoria <\/b>ilmaantui 1900-luvun alussa, kun huomattiin, ett\u00e4 <\/span>kuumissa ja korkean ilmankosteuden tiloissa ty\u00f6skentelev\u00e4t kaivosty\u00f6l\u00e4iset k\u00e4rsiv\u00e4t krampeista<\/span><\/a>. T\u00e4m\u00e4n hypoteesin ongelmana oli, sen tosiasian lis\u00e4ksi, ett\u00e4 se perustui havainnointitutkimuksiin, se, ett\u00e4 ty\u00f6l\u00e4iset k\u00e4rsiv\u00e4t suonenvedoista vain jaloissaan ja vatsansa alueella, kun nestehukasta k\u00e4rsi koko keho. Mikseiv\u00e4t he saaneet suonenvetoja k\u00e4sivarsiinsa?<\/span><\/p>\n

      Useat viimeaikaiset kliiniset tutkimukset (<\/span>1<\/span><\/a>, <\/span>2<\/span><\/a>, <\/span>3<\/span><\/a> ja <\/span>4<\/span><\/a>) ovat tulleet siihen lopputulemaan, <\/span>ettei l\u00f6ydy johdonmukaisia todisteita, jotka liitt\u00e4isiv\u00e4t nestehukan tai liiallisen elektrolyyttien menett\u00e4misen suonenvetoihin.<\/b><\/p>\n

      Ennen kuin n\u00e4it\u00e4 tutkimuksia julkaistiin, oli toista teoriaa jo ehdotettu. T\u00e4m\u00e4n teki <\/span>Schwelnuss ja muut<\/span><\/a> vuonna 1997. Heid\u00e4n hypoteesins\u00e4 mukaan <\/span>krampit aiheutuivat neuromuskulaarisen j\u00e4rjestelm\u00e4n h\u00e4iri\u00f6st\u00e4.<\/b> He nimenomaan esittiv\u00e4t, ett\u00e4 urheilunaikaisen lihaskrampin \u201caiheuttaa pitk\u00e4kestoinen ep\u00e4normaali spinaalirefleksin toiminta\u201d. Lyhyesti sanottuna: Liikunta on yleens\u00e4 toistuvaa (kuten polkeminen ja juokseminen) ja aivomme l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t s\u00e4hk\u00f6impulsseja lihaksiin supistaakseen niit\u00e4, vaimentaen impulssin rentoutua. Mit\u00e4 enemm\u00e4n poljemme, sit\u00e4 enemm\u00e4n impulsseja aivomme l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t ja mit\u00e4 enemm\u00e4n voimaa k\u00e4yt\u00e4mme polkaisussa, sit\u00e4 intensiivisempi signaali on lihaksen supistuksen voimistamiseksi. Kramppi syntyy, kun t\u00e4t\u00e4 signaalia ei sammuteta, mik\u00e4 johtaa lihaksen kyvytt\u00f6myyteen rentoutua supistumisensa j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n

      Vaikka t\u00e4m\u00e4 hypoteesi k\u00e4ykin t\u00e4ysin j\u00e4lkeen, sill\u00e4 k\u00e4rsimme usein suonenvedoista, kun olemme polkeneet pitk\u00e4n aikaa, eiv\u00e4t <\/span>tutkijat ole siltik\u00e4\u00e4n varmoja siit\u00e4, miksi n\u00e4it\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 tapahtuu.<\/b> Ja mekin mietimme…<\/span><\/p>\n

      Miksi saamme suonenvetoja py\u00f6r\u00e4illess\u00e4?<\/b><\/h3>\n

      Aiheuttajat voidaan jakaa kahteen p\u00e4\u00e4kategoriaan:<\/span><\/p>\n

        \n
      1. Lihasv\u00e4symyksen aiheuttamat krampit.<\/b> Lihasv\u00e4symys johtua monista tekij\u00f6ist\u00e4, joihin tutustumme alla.<\/span><\/li>\n
      2. Py\u00f6r\u00e4ilyasennon aiheuttamat krampit.<\/b><\/li>\n<\/ol>\n

        Lihasv\u00e4symys voi johtua monista eri syist\u00e4:<\/b><\/p>\n