{"id":33078,"date":"2022-02-25T11:00:00","date_gmt":"2022-02-25T10:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/?p=33078"},"modified":"2022-04-13T16:01:25","modified_gmt":"2022-04-13T14:01:25","slug":"ala-anna-bib-shortsien-estaa-sinua-tulemasta-todelliseksi-flandrieniksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/ala-anna-bib-shortsien-estaa-sinua-tulemasta-todelliseksi-flandrieniksi\/","title":{"rendered":"\u00c4l\u00e4 anna bib-shortsien est\u00e4\u00e4 sinua tulemasta todelliseksi \u201cflandrieniksi\u201d"},"content":{"rendered":"\n

Toivomme, ett\u00e4 flaamilukijamme antavat meille anteeksi rohkeutemme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 heid\u00e4n ikiomista termeist\u00e4\u00e4n tuotteemme nime\u00e4miseen. No, ainakin kyseess\u00e4 ovat hienot ja klassiset bib-py\u00f6r\u00e4ilyshortsit, joita voisi kuvata flandrien-hengen mukaisiksi, varustettuna mustalla kankaalla ja valkoisella Siroko-logolla<\/a>. K\u00e4yd\u00e4\u00e4np\u00e4 ensin l\u00e4pi, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 eriskummallinen termi flandrien<\/em> itse asiassa tarkoittaa, jotta voimme kunnolla pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi Belgian liittovaltion pohjoisosassa asuvalta Flanderin v\u00e4est\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Urheilutoimittaja Karel Van Wijnendaele (oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Carolus Ludovicus Steyaert) oli ensimm\u00e4inen, joka k\u00e4ytti termi\u00e4 flandrien<\/em> viitatessaan py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4\u00e4n. H\u00e4n k\u00e4ytti sit\u00e4 1900-luvun alussa, aluksi paikallisarkistoissa kirjoittaessaan ja my\u00f6hemmin sanomalehdess\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Sportwereld. Van Wijnendaelelle flandrien oli hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4, joka osoitti fyysist\u00e4 voimaa, kest\u00e4vyytt\u00e4 ja henkist\u00e4 sietokyky\u00e4. Carolusin ankara lapsuus, jonka h\u00e4n vietti palvellen varakkaita ranskaa puhuvia perheit\u00e4 ansaitakseen rahaa ruokaan muovasi h\u00e4nen n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n flandrien-py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n luonteesta. H\u00e4n kirjoitti vuonna 1942<\/a>: \u201cFlandrien<\/em> ylivertaisuus ranskalaisiin n\u00e4hden on perua siit\u00e4 tosiasiasta, ett\u00e4 he olivat sellaisten ihmisten lapsia, joiden t\u00e4ytyi raataa ja uurastaa selviyty\u00e4kseen. \u2013 \u2013 Siksi emme koskaan luovuttaneet. \u2013 \u2013 Jos lasten el\u00e4m\u00e4 on liian helppoa, ei heit\u00e4 saa kasvatettua t\u00e4ll\u00f6in tarpeeksi s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti ja ankarasti!\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ranskankieliset toimittajat puolestaan eiv\u00e4t olleet h\u00e4nen kanssaan yht\u00e4 mielt\u00e4 flandrieneist\u00e4. He kuvailivat heit\u00e4 raakalaisiksi johtuen heid\u00e4n aggressiivisesta ja huonosta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n kisojen aikana. N\u00e4iden toimittajien mielipiteisiin vaikutti todenn\u00e4k\u00f6isesti merkitt\u00e4v\u00e4sti Flanderista tulevien kausity\u00f6ntekij\u00f6iden huono maine. N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t matkustivat It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Flanderista 1900-luvun alussa ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Valloniaan ja Pohjois-Ranskaan. T\u00e4m\u00e4 yksityiskohta on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4. Tuolloin flandrien ei ollut yksinkertaisesti henkil\u00f6, joka syntyi Flanderin alueella. Flandrien oli flaami, joka syntyi It\u00e4- tai L\u00e4nsi-Flanderissa eli kahdessa viidest\u00e4 provinssista, joista nykyinen Flanderin alue koostuu, mutta joka oli historiallisesti entisen Flanderin kreivikunnan syd\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s historiallisella kontekstilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Aika oli ensimm\u00e4isen maailmansodan alkua, kun symboleja, kulttuureja ja kansoja ihannoitiin. T\u00e4ten he, jotka ranskankielisten mieliss\u00e4 olivat raakalaisia, olivat Karel Van Wijnendaelelle sankareita, flaamilaisuuden ruumiillistumia: k\u00f6yhi\u00e4, mutta vahvoja ja varustettu uskomattomalla tahdonvoimalla.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan py\u00f6r\u00e4ily kukoisti, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suosittuna tapana liikkua ymp\u00e4riins\u00e4, vaan my\u00f6s elannon ansaintakeinona, kiitos py\u00f6r\u00e4ilykisojen. Monelle nuorelle flandrienille, joiden kohtalona olisi ollut kovan ty\u00f6nteon t\u00e4yteinen el\u00e4m\u00e4, toimi py\u00f6r\u00e4ily tilaisuutena paolle siit\u00e4. Yksi heist\u00e4 oli Cyrille van Hauwaert. Moorsledess\u00e4, L\u00e4nsi-Flanderissa syntynyt Cyrille tuli toiseksi vuoden 1907 Pariisi-Roubaix\u2019n kisassa ja kaksi viikkoa my\u00f6hemmin h\u00e4n voitti Bordeaux-Pariisin kisan. Seuraavana vuonna h\u00e4n voitti Milano – San Remon ja selviytyi voittajana Pohjoisen Helvetist\u00e4, Pariisi-Roubaix\u2019sta. H\u00e4nest\u00e4 tuli rikas ja kuuluisa, ja idoli sek\u00e4 roolimalli monille maanmiehilleen. Tuolloin nousevien py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden oli kuitenkin l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 pois Flanderista kisaamaan, sill\u00e4 tuolloin alue ei ollut viel\u00e4 se py\u00f6r\u00e4ilykisojen keski\u00f6, jona sen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnemme.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ongelma kuitenkin osin ratkesi ensimm\u00e4isen vuonna 1908 j\u00e4rjestetyn Belgian ymp\u00e4riajon (Baloise Belgium Tour) ja ennen kaikkea ensimm\u00e4isen Flanderin mestaruuskisan (Kampioenschap van Vlaanderen tai Koolskamp Koerse) my\u00f6t\u00e4, joka my\u00f6s j\u00e4rjestettiin vuonna 1908. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1912, kun t\u00e4m\u00e4 puhtaasti flaamilainen kisa j\u00e4rjestettiin, julkaistiin my\u00f6s ensimm\u00e4inen Sportwereld-lehti, jossa Van Wijnendaele ty\u00f6skenteli. T\u00e4m\u00e4 tapahtui muutama kuukausi sen j\u00e4lkeen, kun Odile Defraye, puhdas flandrien, joka oli syntynyt Roeselaressa, L\u00e4nsi-Flanderissa, voitti Tour de Francen. T\u00e4st\u00e4 tuli johtava voima ensimm\u00e4isen Flanderin ymp\u00e4riajon takana, jonka j\u00e4rjesti vuonna 1913 Sportwereld-sanomalehti Leon Van den Hauten ollessa puikoissa<\/a>. Tarkoituksena oli sanomalehtien myynnin lis\u00e4\u00e4misen lis\u00e4ksi my\u00f6s levitt\u00e4\u00e4 ja ylist\u00e4\u00e4 flaamien omanarvontuntoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

324 kilometri\u00e4 alkaen Ghentist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttyen Mariakerken velodromille, matkan kulkiessa l\u00e4pi Sint-Niklaasin, Aalstin, Oudenaarden, Kortrijkin, Veurnen, Oostenden, Roeselaren \u2013 kaikki n\u00e4m\u00e4 poistumatta It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Flanderin alueelta ja ilman mukulakivisi\u00e4 nousuosuuksia, jotka ovat nykyisin muodostuneet kisan tavaramerkiksi. Voittaja oli flandrien Paul Deman, jonka py\u00f6r\u00e4ilyuran ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4ntarinasta saisi loistavan vakoojaelokuvan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli alhainen ja niin oli kilpailun tasokin. Vaikka Deman ajoikin ranskalaisessa Automoto-joukkueessa, syytti Van Wijnendaele ranskalaistiimej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 he olisivat kielt\u00e4neet heid\u00e4n belgialaisajajien osallistumisen kisaan. Tosiasiassa tuon ajan suuret belgialaiset py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t, kuten Marcel Buysse (joka oli juuri tullut kolmannelle sijalle Tour de Francessa voittaen kuusi etappia ranskalaistiimi Alcyon-Solyssa) tai edell\u00e4 mainitut Defraye ja van Hauwaert j\u00e4ttiv\u00e4t yksinkertaisesti osallistumatta kaikkien aikojen ensimm\u00e4iseen Flanderin ymp\u00e4riajoon.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana vuonna Marcel Buysse ei kuunnellut joukkueensa ohjeita ja voitti toisen kerran j\u00e4rjestetyn kilpailun. Suurten idoleidensa voittojen n\u00e4keminen paitsi Ranskan kilpailuissa, my\u00f6s kotikamaralla, oli suuri boosti flandrieneille ja flaamien omanarvontunnolle. Sitten seurasi viisi kovaa ja ankaraa vuotta, joiden aikana kisoja ei j\u00e4rjestetty. Ensimm\u00e4isen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ei Flanderin ymp\u00e4riajon vuotuista perinnett\u00e4 ole katkaistu \u2013 edes toisen maailmansodan aikana. Kisa on matkan varrella k\u00e4ynyt l\u00e4pi monia muutoksia, vaikeuksia ja kohuja, ennen kuin siit\u00e4 on tullut se, mik\u00e4 se on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: Belgian ja erityisesti Flanderin vuoden t\u00e4rkein kansainv\u00e4linen urheilutapahtuma (vuonna 2014 kisan televisiointia katsoi 71 % kaikista Flanderin sill\u00e4 hetkell\u00e4 televisiota katsoneista asukkaista). <\/p>\n\n\n\n

Vaikka joitain kisoja on ollut olemassa alueella jo aiemmin, on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuntemamme kisaamisen kulttuuri kehittynyt asteittain \u2013 aina pienist\u00e4 paikallisista kisoista suuriin klassikoihin ja puoliklassikoihin, mukaan lukien t\u00e4yteen ahdettu cyclocross-kisakalenteri. Ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi nykyisin alueella toimii lukemattomia paikallisia seuroja, faniklubeja, ammattilaisjoukkueita ja muita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4 tuli flaamien oma urheilulaji. P\u00e4\u00e4osin t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 flandrienit erottuivat joukosta ja voittivat kisoja heti alusta alkaen, mist\u00e4 saatiinkin loistavaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja mik\u00e4 myi sanomalehti\u00e4, kuten Sportwereldi\u00e4 tai Het Nieuwsbladia. Py\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4 tuli katujen kulmien ja ty\u00f6paikkojen puheenaihe.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jos luomme katsauksen historian suuriin py\u00f6r\u00e4ilykilpailuihin, tapaamme flaaminimi\u00e4, joiden joukossa ovat muun muassa Lucien Buysse, Marcel Kint, Jef Scherens, Briek Schotte, Fred De Bruyne, Rik I (Rik Van Steenbergen), Rik II (Rik van Looy, Herentalsin keisari), Roger De Vlaeminck, Freddy Maertens, Lucien Van Impe, Eddy Merckx ja Johan Museeuw sek\u00e4 monet muut. Voisimme jatkaa listaa lukuisilla nimill\u00e4 aina t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tekij\u00f6ihin saakka, mutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 listamme selitt\u00e4\u00e4 sen, miksi py\u00f6r\u00e4ily on Flanderissa paljon muutakin kuin pelkk\u00e4 urheilulaji.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Py\u00f6r\u00e4ily on osa flaamikulttuuria ja monelle se on kaikkine siihen sis\u00e4ltyvine asioineen l\u00e4hes uskonto. Siit\u00e4 on kuitenkin tullut my\u00f6s bisnes, jota t\u00e4ytyy markkinoida kansainv\u00e4lisesti tuottojen tuomiseksi alueelle. Kuuluuhan paikka yhteen Euroopan vauraimmista alueista, joten k\u00e4y j\u00e4rkeen, ett\u00e4 kulttuuriperim\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s taloudellisesti. T\u00e4m\u00e4 luo j\u00e4nnitteit\u00e4 perinteisi\u00e4 arvoja kannattavien ja vapaamielisempien v\u00e4lill\u00e4 asioissa, joissa urheilu ja kulttuuri ovat nivoutuneita yhteen. Yksi esimerkki on ristiriidat t\u00e4m\u00e4n artikkelin alussa keskustelemastamme konseptista. Nimityst\u00e4 flandrien<\/em> k\u00e4ytettiin aluksi vain py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6ist\u00e4, jotka olivat kotoisin It\u00e4- tai L\u00e4nsi-Flanderista, sitten kaikista Flanderista tulevista py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6ist\u00e4 ja sitten jopa kenest\u00e4 tahansa Belgiassa syntyneest\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4st\u00e4. Ja kun Vuoden flandrien<\/a> -palkinto ensimm\u00e4isen kerran jaettiin vuonna 2003, valittiin sen voittajaksi itse asiassa italialainen py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 Paolo Bettini. Jos Karel Van Wijnendaele olisi yh\u00e4 tuolloin ollut elossa, olisi h\u00e4nen kolumninsa Het Nieuwsbladissa varmasti aiheuttanut enemm\u00e4n kohua kuin Patrick Lefeveren kirjoittama artikkeli nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ehk\u00e4p\u00e4 Carolus ajatteli maanmiestens\u00e4 olevan ylivertaisia ihmisi\u00e4 ja ett\u00e4 kukaan Flanderin ulkopuolelta tuleva py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 ei voisi omata todellisen flandrienin piirteit\u00e4. H\u00e4n oli v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilyn maailma on pullollaan taistelijoita. Joka maapallon kolkasta tulevat py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t eiv\u00e4t suostu luovuttamaan, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uskomattomasti voimaa ja omaavat yht\u00e4 paljon henkist\u00e4 sinnikkyytt\u00e4 kuin fyysist\u00e4 kest\u00e4vyytt\u00e4kin \u2013 olivatpa olosuhteet ja tilanne millaiset hyv\u00e4ns\u00e4. Flaamit, jotka rakastavat py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 kansallisuuksista piittaamatta, tiet\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n hyvin. Laajamittainen flandrien-termin k\u00e4ytt\u00e4minen py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden, kuten Bettinin tai Cancellaran<\/a> luonnehtimiseen, ei ole heille loukkaus, p\u00e4in vastoin. Se ylist\u00e4\u00e4 ja kohottaa flandrien-henke\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 maailman eri kolkista tulevat py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t eiv\u00e4t koskaan lakkaa matkustamasta Flanderiin, yritt\u00e4en tehd\u00e4 kaikkensa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen osaksi ammattilaispy\u00f6r\u00e4ilyn maailmaa. Aivan kuten nuori amerikkalainen py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 teki 1980-luvun alussa todistaakseen, ett\u00e4 vaikuttavan \u201cmoottorin\u201d omistamisen lis\u00e4ksi h\u00e4n oli my\u00f6s sisukas. Kolme vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen muualta kuin Euroopasta tullut maailmanmestari ja vuonna 1986 h\u00e4n toisti saman uroty\u00f6ns\u00e4 voittamalla ensimm\u00e4isen Tour de Francensa. H\u00e4n on itse Greg LeMond.

Joten menn\u00e4\u00e4np\u00e4 askel pidemm\u00e4lle. Py\u00f6r\u00e4ilymaailma on pullollaan taistelijoita, joten kuka tahansa py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 voi meid\u00e4n kirjoissamme olla flandrien. Flandrien voi olla h\u00e4n, joka nousee py\u00f6r\u00e4ns\u00e4 selk\u00e4\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi ja tekee intervallitreenin tiet\u00e4en, ett\u00e4 seuraavana aamuna t\u00e4ytyy taas her\u00e4t\u00e4 aikaisin t\u00f6ihin. Flandrien voi my\u00f6s olla h\u00e4n, joka on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt parantaa kuntoaan ja aloittaa py\u00f6r\u00e4ilyn v\u00e4syen aivan maitohapolle joka nousuosuudella, mutta joka ei luovuta, vaan muutaman viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo kykenee nousemaan samaiset osuudet ja puhumaankin samaan aikaan. Flandrien on kuka tahansa, joka uskaltaa ottaa haasteen vastaan. Jos haluat kuitenkin varmistaa asemasi n\u00e4iden taistelijoiden joukossa, niin t\u00e4ss\u00e4 flandrien-haaste<\/a>. Haasteessa ajetaan 59 osiota Flanderin kuuluisimpia nousu- ja mukulakiviosuuksia 72 tunnin kuluessa. T\u00e4ss\u00e4 onnistuttuasi nimesi kaiverretaan kiveen Flanderin ymp\u00e4riajon keskuksen (Centrum Ronde van Vlaanderen) kunniagalleriaan. Emme tied\u00e4, mit\u00e4 Van Wijnendaele t\u00e4st\u00e4 sanoisi, mutta \u00e4l\u00e4 anna bib-shortsien est\u00e4\u00e4 sinua tulemasta todelliseksi flandrieniksi!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toivomme, ett\u00e4 flaamilukijamme antavat meille anteeksi rohkeutemme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 heid\u00e4n ikiomista termeist\u00e4\u00e4n tuotteemme nime\u00e4miseen. No, ainakin kyseess\u00e4 ovat hienot ja klassiset bib-py\u00f6r\u00e4ilyshortsit, joita voisi kuvata flandrien-hengen mukaisiksi, varustettuna mustalla kankaalla ja valkoisella Siroko-logolla. K\u00e4yd\u00e4\u00e4np\u00e4 ensin l\u00e4pi, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 eriskummallinen termi flandrien itse asiassa tarkoittaa, jotta voimme kunnolla pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi Belgian liittovaltion pohjoisosassa asuvalta Flanderin v\u00e4est\u00f6lt\u00e4.… <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4\u00c4l\u00e4 anna bib-shortsien est\u00e4\u00e4 sinua tulemasta todelliseksi \u201cflandrieniksi\u201d<\/span><\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":33066,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","neve_meta_reading_time":"","_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"footnotes":""},"categories":[422],"tags":[],"class_list":["post-33078","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-siroko-tuotteiden-arvostelut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33078","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33078"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33078\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33066"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33078"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33078"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.siroko.com\/blog\/c\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33078"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}