Cover 177

Levyjarrut maantiepyöräilyssä: ovatko ne sen arvoiset?

Levyjarrujen saapuminen maantiepyöräilyyn herätti ammattilaisten keskuudessa valtavasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että tämä olisi pyöräilyalan markkinointistrategia, pelkkä ratkaisu olemattomaan ongelmaan, joka auttaisi myymään entistä enemmän pyöriä, komponentteja ja lisävarusteita, vaikka vanhat kunnon vannejarrut eivät korvaajaa tarvitse. Me selvitimme, miten asian laita on.

image 9

Väittelyistä ja salaliittoteorioista huolimatta ovat levyjarrut tulleet pyöräilymaailmaan jäädäkseen. Ajan mittaan ne ovat ottaneet haltuunsa koko pyöräilyskenen, tullen standardiksi kaikkien pyöräilyn alalajien pyörämalleissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vannejarrut olisivat poistuneet käytöstä tyystin, sillä ne ovat yhä enemmistönä maantiepyöräilyssä. Kuitenkin sellaisia uudempia pyörämalleja, jotka olisi varustettu vannejarruilla ja vastaavilla vaihto-osilla, vaikuttaa oleva yhä vaikeampaa ja vaikeampaa löytää.

Kannattaako levyjarruja käyttää maantiepyöräilyssä? Mitkä ovat niiden plussat ja miinukset verrattuna vannejarruihin? Onko kyseessä todella salaliitto, vai yksinkertaisesti alan evoluution tuotos? Jotta saisimme vastaukset näihin kysymyksiin, käydään ensin läpi näiden kahden jarrutusjärjestelmän pääominaisuudet.

Levyjarrut vs. vannejarrut

Jarrutusteho. Levyjarruilla on suurempi jarrutusteho, mistä voi olla tapauksesta riippuen sekä etua että haittaa. Tietyissä tilanteissa, kuten jyrkällä laskuosuudella ajettaessa, voi mahdollisuus jarruttaa kunnolla vain hienoisella jarrukahvan puristuksella olla hyvinkin positiivinen puoli levyjarruissa.

Levyjarrujen käyttäminen voi myös johtaa onnettomuuteen, jos niillä jarruttaa liian yhtäkkiä, sen sijaan, että tekisi sen pikku hiljaa. Äkkiä jarruttamalla voi helposti lentää ohjaustangon yli tai liukastua ja kaatua, erityisesti, jos on juuri alkanut käyttämään tämän tyyppisiä jarruja ja vasta totuttelee niiden tuntumaan. Tästäkin huolimatta mahdollisuus pysähtyä välittömästi niin halutessaan voi tuoda ajamiseen myös turvallisuuden tunnetta. Sitä tarvitsee vain harjoitella.

image 10

Jarrutusliikkeen voimakkuus. Vannejarruja operoidakseen ei suinkaan tarvitse olla Hulk, mutta totuus on, että levyjarrujen kohdalla jarrukahvojen käyttämiseen ei tarvitse käyttää läheskään yhtä paljoa voimaa saavuttaakseen saman jarrutustehon kuin vannejarruilla. Tämä on melkoisen hyödyllinen ominaisuus silloin, kun kädet ovat kylmät ja kohmeiset tai vaikka hieman tunnottomatkin tai silloin, jos pyöräilijä on pieni lapsi tai henkilö, joka on loukannut kätensä tai jolla on yläraajan vamma.

Suorituskyky märässä tai mutaisessa maastossa. Kuka tahansa pyöräilijä, joka on joskus käyttänyt vannejarruja laskuosuudella sateella tietää, että jarruttaa täytyy jo hyvissä ajoin selvitäkseen mutkasta liukastumatta, erityisesti, jos käytössä on vielä hiilikuituvanteet. Tämäntyyppinen jarrutus on näissä tilanteissa tehottomampaa, sillä pienikin vesi- tai likamäärä vanteissa vaikeuttaa tai viivästyttää pyörän pysähtymistä. Tämä lisää jarrutusmatkaa ja tämän seurauksena vaikuttaa pyöräilijän turvallisuuteen.

Levyjarrut toimivat kiekon navassa, joten sade tai muta eivät pääse vaikuttamaan niihin yhtä paljoa kuin vannejarrujen kohdalla. Tämä tekee tästä jarrutusjärjestelmästä tehokkaamman ja luotettavamman pysähdyttäessä haastavissa olosuhteissa, joskin niiden päästämä ääni voi olla joidenkin mielestä ärsyttävä.

Vanteiden rappeutuminen. Vannejarrut – kuten nimikin antaa olettaa – toimivat siten, että vanne puristuu kahden jarrupalan väliin. Tämä kuluttaa ajan mittaan vanteita, erityisesti sateisissa ja likaisissa olosuhteissa ajettaessa.

Levyjarrut puolestaan estävät tätä tapahtumasta, mikä on iso plussa ottaen huomioon, että vanteiden vaihtaminen on huomattavasti jarrulevyjen uusimista kalliimpi operaatio.

Leveämmät renkaat ja vanteet. Vannejarruja käyttäessä voi käyttää vain tietyn levyisiä vanteita ja renkaita. Ennen levyjarrujen saapumista markkinoille, eivät pyöräilijät Pariisi–Roubaix’n kaltaisissa maantiekisoissa kyenneet käyttämään 28 mm leveämpiä renkaita ilman, että heidän olisi täysin täytynyt vaihtaa pyöriensä malleja tai vaihtaa cantilever-jarruihin.

image 11

Vaihtamalla levyjarruihin saa enemmän tilaa koko runkoon ja haarukkaan, sillä tiellä ei ole tällöin jarrusatuloita. Tämä mahdollistaa leveämpien renkaiden ja vanteiden käyttämisen, mikä puolestaan tuo mukanaan parempaa ajomukavuutta, pitoa ja jopa aerodynaamisia etuja sekä vähemmän rullausvastusta. Tästä syystä on nykyisin yleisempää nähdä 30–32 mm:n levyisiä renkaita Ranskan teillä.

Jarrujen modulaatio. Tämä on melkoisen kiistanalainen aihe, sillä modulaatio (käytännössä katsoen se, kuinka tarkasti pystyy kontrolloimaan jarrutustehoa) itsessään riippuu pyöräilijän käsistä ja sormista, eikä niinkään itse jarrutusjärjestelmästä. Tämä tarkoittaa sitä, että levyjarrut, erityisesti hydrauliset sellaiset, takaavat paremman modulaation parempaa jarrutuksen hallintaa varten. Tämä kuitenkin on loppujen lopuksi hyödytön ominaisuus, jos jarrukahvoja puristaa käyttäen liikaa voimaa.

Toinen tekijä, mikä kannattaa ottaa huomioon on se, että modulaatio vaihtelee valtavasti riippuen pyörätyypistä ja jarrutusjärjestelmästä. Jotkut pyöräilijät jarruttavat pikku hiljaa, kun taas toiset päästävät kaiken jarrutustehon valloilleen kerralla. Tässä on siis kyse mieltymyksistä ja siitä, mikä sopii kellekin, mutta myös harjoittelusta ja kokemuksen määrästä.

Kustomointi. Levyjarruja käytettäessä voidaan jarrulevyt vaihtaa ajajan mieleisiksi, mikä mahdollistaa suuremman tai pienemmän jarrutustehon, riippuen pyöräilijän painosta ja pyöräilyn alalajista.

Suurempi jarrulevy saa aikaan suuremman tehon kuin pienempi. Tästä syystä alamäki- ja maastopyöräilyssä käyttävät pyöräilijät 203–220 mm:n levyjä, kun taas maantiepyöräilyssä käytetään 140–160 mm:n kokoisia. Yleisesti ottaen suurempi levy sijoitetaan aina etukiekkoon.

image 12

Tämän tyyppinen muokkausten tekeminen on mahdotonta vannejarruilla. Suurin kustomointi, mitä niiden kanssa voi tehdä, on vaihtaa jarrusatuloiden materiaalia.

Paino. Huolimatta siitä, että jarrutusjärjestelmät ovat kokonaisuudessaan käyneet yhä kevyemmiksi, on koko levyjarrutusjärjestelmä silti painavampi kuin vannejarruversio. Tästä syystä levyjarruilla varustetut maantiepyörät ovat käyneet painavammiksi verrattuna samanlaisiin, vannejarruilla varustettuihin malleihin. 

Asennus. Hydraulisten levyjarrujen asentamiseen tarvitaan jo melkoisesti mekaanista osaamista ja ennen kaikkea oikeat työkalut. 

Vannejarrujen asentaminen on puolestaan suhteellisen helppoa, eikä hommaan tarvita mitään erityisiä työkaluja – vain muutamia koloavaimia sekä pihdit vaijereiden katkaisua varten.

image 13

Huolto. Yleisesti ottaen on vannejarrutusjärjestelmän huoltaminen huomattavasti helpompaa levyjarrujen ylläpitoon verrattuna. Toisaalta vannejarrut ovat myös alttiimmat likaantumiselle, mikä vaikeuttaa huoltoa.

Hydraulinen levyjarrutusjärjestelmä on paremmassa suojassa likaa vastaan, mutta siitä huolimatta sen puhdistaminen ja jarrujen ilmaus vaativat onnistuakseen ammattilaisen kokemusta.

Huoltokustannukset. Levyjarrutusjärjestelmä, erityisesti hydraulinen sellainen, on huomattavasti kalliimpi hankinta kuin vannejarrutusjärjestelmä. Lisäksi levyjarrujen huoltaminenkin maksaa enemmän, ja samoin myös mahdolliset varaosat.

image 14

Melu ja kitka. Valitsitpa kumman järjestelmän tahansa, on mukana kitkaa: joko jarrupalat hankaavat vanteita tai jarrulevyt mäntiä vasten. Tärkeää on säätää komponentit oikein, mutta tosiasia on kuitenkin se, että jarrulevyt ovat taipuvaiset tuottamaan enemmän kitkaa. Lisäksi pitkillä laskuosuuksilla, joilla pyöräilijä jarruttaa jatkuvasti ja suurella voimalla, tapaavat levyt kuumentua ja männillä voi olla vaikeuksia löytää takaisin paikoilleen, mikä aiheuttaa epämiellyttävää kitkaa siihen asti, kunnes levyt ovat viilentyneet. Märkien levyjen vinkuminen voi olla myös todella rasittavan kuuloista.

Kumpi jarrutusjärjestelmä on parempi? Se riippuu tapauksesta, joskin on melko ilmeistä, että levyjarruissa on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Tästäkin huolimatta, jos on aikeissa hankkia uuden pyörän, ei valinnanvaraa hirveästi ole, sillä kuten aiemmin mainitsimme, ovat valmistajat nykyisin asentaneet pyöriinsä lähes yksinomaan levyjarruja. Uuden keski- tai korkeatasoisen vannejarruilla varustetun pyörän löytäminen on melkoinen haaste, mutta ei mahdotonta. Laaja valikoima vannejarrullisia maantiepyöriä on saatavilla myös käytettynä – kiitos pyöräilijöiden, jotka ensin sivuuttivat levyjarrut niiden saapuessa markkinoille, vain myydäkseen vannejarrulliset pyöränsä kolme tai neljä vuotta myöhemmin, tarkoituksenaan vaihtaa levyjarruihin. Vaihtaminen ei kuitenkaan ole pakollista – ei myöskään kaikkien lukijoidemme kohdalla. Jos asuu alueella, jonka maasto on tasaista ja ilmasto kuivaa, tulisi vannejarrujen riittää aivan hyvin. Kosteissa ilmastoissa (esimerkiksi Suomen syksyssä) ja mäkisissä maastoissa voivat levyjarrut kuitenkin olla oikea pelastus.

image 15

Lopuksi, tätä kiistaa levyjarrujen ja vannejarrujen välillä käydään yksinomaan maantiepyöräilyn maailmassa. Jos ottaa huomioon kaikki lukuisat levyjarrujen tarjoamat hyödyt, käy valmistajien siirtyminen yksinomaan niihin enemmän kuin järkeen.

Emme toki voi myöskään kiistää sitä, että useimmille pyöräilijöille tarjoavat levyjarrut enemmän turvaa ja ajomukavuutta – ja mitä turvallisempi ja mukavampi pyörä on ajaa, sitä parempi. Tämä pätee sekä niitä ostaviin pyöräilijöihin että niitä myyviin valmistajiin – loppujen lopuksi kaikki voittavat. Tämä keskustelu ja salaliittoteoriat voivat tästä kaikesta huolimatta pyöräilypiireissä varsin hyvin. Uumoilemme kuitenkin tämän kiistan olevan pian historiaa levyjarrujen vallatessa pikku hiljaa alaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaaditut kentät on merkitty *

Suositellut artikkelit